Hiljalleen alkaa tuntea, että pimeä vuodenaika on kohta ohi.

Himoan värejä. Voisikohan värejä syödä, voisikohan värejä nauttimalla elää?

This is yarnporn. Only it. Nothing but it.

Toinen juttu on sitten värikkäät langat. Voisiko niitä silittelemällä välttää kevätmasennuksen?

Nii-i.

Olen pidellyt käsissäni viime aikoina alpakka/merinosukkalankaa (50%/50%), joka on ehkä maailman pehmeintä.

Siinä on myös aika hyvä kierre, joten se todellakin on sukkalankaa, vaikka saapassukkia en itse siitä neuloisi. Hiipisin vain hiljalleen vastapestyllä parketilla.

Uuh. Taidan lopettaa sekavan lankapornoiluni tähän.

Alpakka/silkki/kashmirhuivilankaan.

Kaikki odottavat siellä.