Ottakaapa kolmevuotias hämärissä, vähän ennen sulkemisaikaa (silmien) ja uusi villatakki. Siinä sitä on kuulkaa haastetta viikonlopun huipennukseksi! Kuvat kertonevat kaiken tehtävän moniulotteisuudesta; lahjontaan tarvittiin paljon hyviä lupauksia ja lopuksi Clinicin puuteri äidin meikkipussista. Eikä tulos siltikään ole kuvien puolesta häävi. Takki sinänsä on aika kiva.








Lankana on ikisuosikki, Noro Silk Garden Lite. Värit eivät hehkulampun valossa tule mitenkään hienosti esiin, mutta ne ovat livenä oikein harmoniset. Monesti minua Noroissa harmittaa se, että muuten oikein soinnukkaassa väriyhdistelmässä on yhtäkkiä mukana joku tosi omituinen väri. Sointumaton. Hm. Tässä värit ovat oikeasti lilaa, ruskeaa, harmaata ja vaaleanpunaista.


Koko takki tuntui vähän tylsältä, vaikka olenkin sitä mieltä, että Norojen hienous tulee esille parhaiten mahdollisimman yksinkertaisissa malleissa. Kumminkin oli sitten pakko ryhtyä pistelemään selkäpuolelle kiemurakasvustoja ja sehän levisi sitten vähän etupuolellekin. Samoin tyylittelin nappilistoja ja olkasaumojen - sanoisinko - robustia ilmettä ketjupistoin.

Ja sitten ihan muuta. Kävin tänään tapaamassa kaikenmoisia kivoja ihmisiä Vanhan Sataman messuilla, kiva oli teitä kaikkia nähdä! Hihaan hilatutui melko kasa lankoja Titityyn ständiltä. Laitan niistä tähän vain ihan pienet kuvat, etteivät ostokseni tuntuisi niin rivon massiivisilta.




Lifestyleosiossa tänään kuva entisen kansakoulunsa pihassa eilen regressoituneesta broidistani. Tää oli musta vaan niin sympaattista. Siinäpä laifstailia kerrassaan.