Blogineito on kasvanut ulos kaikista villatakeistaan ja minä kuuliaisena äitinä olin heti syksyn tullen puikot tanassa.

(Huomatkaa myös, että Blogivauvasta on tullut ensin Blogilapsi ja nyt jo Blogineito! Mitä seuraavaksi?)

Kaivoin esille hyvin marinoitunutta lempilankaani, Colinetten Cadenzaa, jota olin koko ajan luullut ruman väriseksi. Luulin pitkään, että se on jotenkin likaisenväristä, mutta otettuani vyyhdit kesällä kätöseeni, huomasin etten ollut koskaan katsonut niitä luonnonvalossa. Nehän olivatkin liloja!


Parin illan raivokas neulonta ja onnistunut lopputulos. Tosin huomasin heti nähneeni liian monta February Lady Sweateria. Vaikka en minä mitään sinne päinkään alun perin yrittänyt neuloa!

Esittelypuitteet tarjoaa paitsi kotipiha, myös Porvoon vanha kaupunki, jossa jälleen kävimme Blogineidon kanssa tänäaamuna hurvittelemassa. Kuten niin monin lauantain.











Ja pitihän sitä tankata. Ja tämä kuva vain, koska tämähän on tämmöinen lifestyleblogi (ai mikä?).