Tartuin härkää sarvista ja tikutin loppuun toiset Seminaarisukkani. Nämä ovat kulkeneet mukanani vähintään tammikuusta, aina kaikensortin seminaareissa ja kesän tullen jäi toinen sukka alkumatkaan.


Otin kuvia, kun ystävä sattui piipahdukselle vaikka toisesta puuttui vielä terä. Ja viimeinen kuva on todistusaineistona lopullisesta valmistumisesta. Kiitos Tuulille jalkojen lainasta!










Seminaarineulekeskittymiskyvylle ominaisesti näissä on jokunen virhe, eivätkä ne ole kaikilta mittasuhteiltaan keskenään samanlaiset. Mutta siksi ne ovatkin Seminaarisukat! Omasta mielestäni silti ehkä makein mallini. Lanka on Opal Uni, puikot kakkoset.

Kesäviikonloput ei-ihan-vielä-kolmevuotiaan kanssa ovat yhtä juhlaa. Olen kuunnellut  Blogilapsen tauotonta laulamista, nauttinut touhuistansa, auringosta ja lintujen karjunnasta. Kuvassa Blogilaps uudessa Pikku talo leelialla (niinkuin hän itse sanoo) -hatussaan ja sukat makkaralla, puhalluskukkahommissa.






P.S. Todella mielenkiintoista keskustelua tuolla alempana. Jatkukoon!