Olen seurannut Kurt Wallanderin poliisiseikkailuelokuvia sunnuntaiöisin, vaikka ei meillä telkkaria olekaan. Nyt se riemu on loppu, viimeinen jakso nähty. Ja nyt on Wallanderien neulominenkin loppu: Wallander-sukat ovat valmiit!






Ne on neulottu Wallanderien aikana, Opal Unista, ihan omalla mallilla. Luulen sinisilmäisesti keksineeni tuon palmikkomallin ihan itse, se on tuollainen sisäkkäisten krinkuloiden ketju. Voi toki olla, että tämä on jo olemassa, mutta omassa kädessäni sen tällä erää kehittelin, enkä ole missään nähnyt.

Mies nauroi katketakseen näiden neulomiselle: kun oli oikein jännä paikka, kädet kävivät kauheeta kyytiä. Muuten ihan rauhallisesti. Mutta sitä en sentään ole vielä tehnyt, mitä äitini: kun hän torkahtaa telkkarin ja neuleen eteen, kätensä jatkavat unissaankin.