*PATTERN: 
minä ja kirjoneuleet - me and fairisling
02.02.2008 - 21:59 / Kategoriat: Ihan Muuta - Something else
Villapallolla oli vähän aikaa sitten meeminpoikanen aiheesta Minä ja kirjoneuleet. Ja tämä jäi kutittelemaan takaraivooni. Sillä minä ja kirjoneuleet kuulumme yhteen!
Viimeisen kahden vuoden ajan kirjoneuleet ovat olleet puoliksi telakalla, sillä kotonani mellastaa yksi kaksivuotias ja hänen kanssaan saisi olla silmät selässäkin. Aina, kun katsoo muualle, alkaa mahdoton sotkeminen ja läträys. Joten teen nyt sitten semmoisia neuleita, joita voi tehdä katsomatta itse työhön juuri lainkaan. Kirjoneuleiden, lemppareitteni kustannuksella.
Kirjoneule on kaikista neulonnan lajeista minulle rakkain ja addiktiivisin ja ehkä juuri siksi joutuisin: mä teen enää tän kuvion loppuun... mä vähän kokeilen tota seuraavaa... en mä tätäkään voi jättää kesken... ja niin edelleen. Sitä vaan ei voi lopettaa!
Suunnittelen kirjoneuleeni oikeastaan aina itse. Yleensä piirrän jotain hahmoja ruutupaperille, mutta harrastan myös imrovisointia, neulon mitä päähän juolahtaa. Värejä en suunnittele etukäteen, niitä pitää olla riittävästi käsillä. Sitten vain annan palaa.
Keräilin tähän esimerkkikuvia blogini melkein kolmivuotisesta historiasta. Huomatkaa, että aloitin bloginpidon kännykkäkameran voimin, sitten sain surkean digitaalisaippualaatikon, nykyään minulla on vähä parempi saippualaatikko. Uusimmat tulevat ensin. Että ottakaa tämä samalla blogini historiakatsauksena.
Viimeisen kahden vuoden ajan kirjoneuleet ovat olleet puoliksi telakalla, sillä kotonani mellastaa yksi kaksivuotias ja hänen kanssaan saisi olla silmät selässäkin. Aina, kun katsoo muualle, alkaa mahdoton sotkeminen ja läträys. Joten teen nyt sitten semmoisia neuleita, joita voi tehdä katsomatta itse työhön juuri lainkaan. Kirjoneuleiden, lemppareitteni kustannuksella.
Kirjoneule on kaikista neulonnan lajeista minulle rakkain ja addiktiivisin ja ehkä juuri siksi joutuisin: mä teen enää tän kuvion loppuun... mä vähän kokeilen tota seuraavaa... en mä tätäkään voi jättää kesken... ja niin edelleen. Sitä vaan ei voi lopettaa!
Suunnittelen kirjoneuleeni oikeastaan aina itse. Yleensä piirrän jotain hahmoja ruutupaperille, mutta harrastan myös imrovisointia, neulon mitä päähän juolahtaa. Värejä en suunnittele etukäteen, niitä pitää olla riittävästi käsillä. Sitten vain annan palaa.
Keräilin tähän esimerkkikuvia blogini melkein kolmivuotisesta historiasta. Huomatkaa, että aloitin bloginpidon kännykkäkameran voimin, sitten sain surkean digitaalisaippualaatikon, nykyään minulla on vähä parempi saippualaatikko. Uusimmat tulevat ensin. Että ottakaa tämä samalla blogini historiakatsauksena.
Villapallo started a kind of meme, called Me and fairisling. This is something for me, I thought, because fairisling and I belong together.
Nowadays one 2-year-old BlogKid needs me to watch her, not look at knitting, If I don´t watch her, she starts to mess everything. So I have to knit something I don´t have to look at. But fairisling is most addictive and also quickest style of knitting. "I do only this patternrow... I can´t leave this now... I try the next one also.. and so on!"
I usually imrovise my own designs or draw something like it on paper. Lots of shades are what I need and then I just knit it!
Here are some photos from this almost three years old blog of mine. This is also a good history review: I started to photoshoot with cellularphone camera, then I had very poor digital pocket camera, nowadays I have a little better pocket.
I usually imrovise my own designs or draw something like it on paper. Lots of shades are what I need and then I just knit it!
Here are some photos from this almost three years old blog of mine. This is also a good history review: I started to photoshoot with cellularphone camera, then I had very poor digital pocket camera, nowadays I have a little better pocket.
Kolmevuotiaan kanssa voi jo tehdä kirjoneuleitakin. Eli kyllä se siitä kehittyy taas. Sinulla on huikea värisilmä!
Mua on vaivannut jo pitkään palmikkokuume mutta nyt kun se nostattaa näppyjä niin näähän taitaa olla kirjeneulerokon pallukoita:)
Molemmat (palmikot ja kirjot) on olleet telakalla ihan samasta syystä kun sulla. Nyt kyllä tuli mieleen, että mitä jos hankkis sellasen valvontakamerajärjestelmän tänne kotiin niin vois sohvalta päin seurata missä typeröinti kulloinki alkaa?
Viihdytän itseäni usein kuvakalleriassasi ja surkeinkin päiväni paranee kummasti.