Yksi meistä on saanut itsensä niin kipeäksi, ettei ehkä ole ikinä ollut. Avustajana tuliterä jumppasalikortti. Aina ei pidä paikkansa se väite, että se lähtisi sillä millä on tullutkin. Tämä teille pienenä vihjeenä annettakoon.

Neulominenkin on hankalaa, ainakin aamuisin. Olen hidas.


Mutta muistatteko, kun muutama päivä sitten värjäilin kotimaista suomenlampaanvillaa? Neulottuna tuo oli kaunista, ainakin. No nyt se on koehuovutettu, huopuu tosi kiltisti ja kauniisti. Värit tasoittuvat huovutettaessa mainiosti, väreihin tulee tuollainen, hm... miten sen nyt sanoisi... mattapinta! Tätä pamahtaa hyvinvarustettuihin lankakauppohin paria väriä, kun kädet kestävät.





(on ne lapaset. surkea kuva.)